Alla muistilista keskeisistä asioista, jotka jokaisen opiskelun digitaalisia sisältöjä (esim. tallenteet, diat, tekstimateriaalit) tuottavan on tärkeää huomioida.
Toisin kuin usein luullaan kuvat, videot tai äänitiedostot eivät ole saavutettavuuden näkökulmasta kiellettyjä tai ”ei-toivottuja”, vaan parhaimmillaan tarjoavat vaihtoehtoja, tukevat sisältöasioiden oppimista ja siten kaikkien opiskelijoiden oppimista.
- Kurssiympäristösi tai materiaaliesi eri osat – esim. navigaatio ja sisältö – erottuvat selkeästi toisistaan.
Sivuston rakenteen tulee olla looginen ja ymmärrettävä. Sivuhierarkia ei saa olla liian monitasoinen tai muulla tavoin hankala hahmottaa. - Valitse käyttöön toimintoja tai aktiviteetteja, jotka onnistuvat myös ilman hiirtä, näppäimistön avulla.
Kaikki eivät pysty käyttämään hiirtä samalla tavoin. Näppäimistön käyttömahdollisuus on rakennettu useimpien toimintojen ja aktiviteettien sisään. Moodlessa esimerkiksi jotkut H5P -työkalun ominaisuuksista edellyttävät hiiren käyttöä. Käytä niitä harkiten ja rakenna tarvittaessa rinnalle vaihtoehtoinen aktiviteetti. - Kirjoitat tiiviisti, käytät luetelmia ja tekstin sisältöä kuvaavia otsikoita.
Hyvä yleiskieli parantaa saavutettavuutta ja käytettävyyttä, tietysti tieteenalan luonne huomioon ottaen. Ilmaise asiat suoraan ja yksinkertaisesti, välttäen kielikuvia tai sanontoja sekä monimutkaisten, vierasperäisten ja vaikeiden sanojen käyttöä. Tasaa teksti vasemmalle. Älä julkaise liian pitkiä tekstisisältöjä. - Käytät tyylejä (otsikko, kappale jne.)
Näin myös ruudunlukuohjelma tunnistaa otsikot ja sisällön rakenteet. Ruudunlukuohjelmia on monenlaisia. Se voi olla näkövammaisen henkilön henkilökohtaisessa käytössä oleva ruudunlukuohjelma. Myös yhä useamman toimisto-ohjelmiston online –versio (esim. offfice365) sisältää ruudunlukuohjelman (esim. syventävä lukuohjelma). Lisäksi on erilaisia maksullisia ruudunlukuohjelmia (esim. JYU:n sivustoilla ReadSpeaker).
Vältä lihavointia, kursivointia, alleviivausta ja PELKKIÄ ISOJA KIRJAIMIA, koska ne ovat vaikeita lukea eikä ruudunlukuohjelma pääsääntöisesti erottele niitä. - Käyttämäsi fontit ovat selkeitä ja luettavia.
Tekstin kirjasintyyppi vaikuttaa tekstin selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa tai parasta vaihtoehtoja, sillä käyttäjät ja päätelaitteet ovat erilaisia.Tavallisesti kannattaa suosia päätteettömiä sans-serif -tyylisiä fontteja. Selkeästä fontista hyötyvät näkövammaisten ja lukivaikeuksisten opiskelijoiden lisäksi mm. ne, jotka selaavat verkkosivuja pieniresoluutioisilla ja epätarkoilla näytöillä. Usein käytetyistä fonteista päätteetön ”Arial” Ja ”Helvetica” on usealle käyttäjälle melko selkeä, sen sijaan päätteellinen (serif) ”Times New Roman” voi olla hankala. Valitettavasti joskus näytöllä selkeältä näyttävä fontti voi olla tulostettuna epäselvä. - Teksti on riittävän suurikokoista.
JYU:n Moodlen oletukset ovat huomioineet tämän, mutta PowerPoint –pohjien oletuksissa voi olla saavutettavuusongelmia. Useilla sivustoilla on myös tekstin suurennusmahdollisuus. - Tekstin ja taustan värikontrastit ovat riittäviä.
Kontrastista saa palautetta toimisto-ohjelmien automaattisilla saavutettavuustarkistuksilla. Luotettavamman tuloksen saa käyttämällä erillisiä kontrastin tarkistusohjelmistoja (esim. contrastchecker tai Colour Contrast Analyser, joka on ladattavissa JYU:n henkilöstön koneille Software Centeristä). - Mitään toimintoja ei ilmaista pelkällä värillä.
Väri ei saa olla ainoa erottava tekijä, vaan värin lisäksi pitää erottavana tekijänä olla esimerkiksi muoto. Myös värisokeiden tai heikkonäköisten ihmisten tulee päästä erottelevaan tietoon käsiksi. - Kuvat ovat selkeitä ja tukevat tekstisisältöä.
Sisällön kannalta olennaisilla kuvilla on vaihtoehtoiset kuvaukset eli tekstivastineet (ns. alt –tekstit), jotka saat lisättyä Moodlessa (kuvausteksti kuvalle), Plonessa ja toimisto-ohjelmissa.
Tekstivastine kertoo näkövammaisille ruudunlukuohjelman käyttäjille, mitä kuvassa on. Tekstivastine parantaa myös hakukoneoptimointia. Hyvä tekstivastine kertoo lyhyesti, mitä kuvassa näkyy tai mitä kuva esittää. Tekstivastineen pituuden tulisi olla alle 125 merkkiä. Tekstivastine ja kuvateksti ovat kaksi eri asiaa eikä niitä tule sekoittaa keskenään. Tekstivastineen sisältö riippuu siitä, minkä tyyppinen kuva on kyseessä.
Jos kuvalla ei ole olennaista informaatioarvoa, sen voi merkitä kuvituskuvaksi esim. toimisto-ohjelmissa valikosta tai Moodlessa laittamalla rastin ”kuvausta ei tarvita” - kohtaan, jolloin ruudunlukija ohittaa kuvan. - Taulukot ja kuviot sekä muu infografiikka on selkeää ja sisältö avataan myös tekstissä tai äänitiedostona.
Kiinnitä erityistä huomiota taulukko- ja kuviopohjien oikeaoppiseen hyödyntämiseen. Huomaathan, että esim. piirakkakuvioissa on hyvä käyttää kuviointia värien lisäksi. - Linkit ovat informatiivisia ja linkin nimi kuvaa sisältöä.
Pääsääntöisesti linkkitekstin tulisi vastata sen sivun otsikkoa (ei verkko-osoitetta), jolle linkistä siirrytään. - Jatkuvassa, pitkäaikaisessa käytössä olevissa videotallenteissa on tekstitys ja äänitallenteissa tekstivastine tai vastaava tekstimateriaali.
Koskee 23.9.2020 jälkeen julkaistuja, lukuvuoden käytössä olevia videoita. (ks. JYU:n Moniviestimen tekstitysohje sekä JYU:n saavutettavuuslinjaukset) - Tarjoat vaihtoehtoja, milloin tarkoituksenmukaista ja mahdollista.
Huolellakaan suunniteltu sisältö ei välttämättä ole kaikille saavutettava. Tästä syystä on hyvä tarjota vaihtoehtoja tai ainakin valmistautua vaihtoehtojen tarjoamiseen pyydettäessä.
Tarkista materiaalien saavutettavuus
Toimisto-ohjelmat
Useimmat toimisto-ohjelmat sisältävät saavutettavuuden tarkistus –toiminallisuuden, jonka avulla voit tarkistaa ja parantaa materiaalisi saavutettavuutta. Toiminto löytyy Word & PowerPoint -ohjelmissa ylälaidan valikosta Tarkista > Tarkista helppokäyttöisyys.
Dokumentit kannattaa aina jakaa opiskelijoille PDF-tiedostoina, jollei tarkoituksena ole jakaa esimerkiksi Word-dokumentille pohjaa. Wordista ja Powerpointista saa tallennettua PDF-tiedoston, mutta sen saavutettavuus kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa ennen kuin jaat sen opiskelijoille. Yliopiston koneilla on käytössä PDF-XChange Editor ohjelma, josta löytyy saavutettavuustarkistus.
Moodle-kurssin saavutettavuus
Voit tarkistaa Moodle-kurssialueen saavutettavuuden valitsemalla kurssialueen ylälaidasta Lisää > Saavutettavuustyökalu. Käynnistä saavutettavuustarkistus valitsemalla "Lähetä tarkastettavaksi". Tarkistuksessa menee hetki, jonka jälkeen näet raportin kurssialueen saavutettavuudesta ja mikäli virheitä löytyy, saat ehdotuksia saavutettavuusvirheiden korjaamiseksi.
Huomaathan, että saavutettavuustarkistus ei tarkasta kurssialueelle ladattuja dokumentteja, jotka tulee tarkistaa erikseen niille sopivalla työkalulla. Tarkistus käy läpi kurssialueella olevien verkkomateriaalien, aineistojen ja aktiviteettien sisällöt.
Lisätietoa
Jos kaipaat apua saavutettavuustarkastuksiin, suosittelemme tutustumaan yliopiston tarjoamaan saavutettavuus-verkkokurssiin sekä verkosta vapaasti löytyviin, erittäin laadukkaisiin materiaaleihin, esim.